Kipeyden takia ollaan otettu aika rennosti, lepailty ja tehty sita kaikkea kivaa kesatekemista, mika jai meilta intin takia valiin: heratty myohaan, syoty aamupalaa parvekkeella aamuauringossa, luettu kirjoja, pelattu korttia ja otettu aurinkoa, soiteltu, syoty herkkuja, tehty kavelyretkia ja ihailtu mahtavia vuoristomaisemia. Tama kaikki chillailu on tuottanut myos tulosta: alan olla jo aika terve! Joko hengailu samassa kaupungissa Dalai Laman kanssa paransi minut tai sitten se oli se antibioottikuuri...
Harmiksemme Eetin kunto on vuorostaan tanaan heikentynyt. Olemme lahdossa huomenna aamulla kahden paivan trekkireissulle Triund-vuorelle, mutta jos Eetin vointi huononee, saattaa olla etta joudumme perumaan retken. Emme tietysti saa rahojamme laheskaan kokonaan takaisin viime hetken feidauksessa, joten toivotaan parasta vointia meille kaikille!
Intialaisissa ravintoloissa ruoka tulee yleensa nopeasti, mutta harvoin samaan aikaan. Tuntuu jopa etta toista ruokaa ruetaan valmistamaan vasta toisen jo ollessa poydassa! Tahan asti Eeti on saanut AINA ruuat ensimmaisena riippumatta siita kumpi esitti tilauksen ensin. Eilen maisemaravintolassa tapahtui viimein kaanne! Aarimmaisen omahyvainen ja tyytyvainen ilmeeni ei siis johdu pelkastaan taivaallisesta ruuasta. http://picasaweb.google.co.in/ilkkarol/IlkanJaEetinIntianMatka#. Tuntuu, etta intialaiset uppopaistavat kaiken. Overeimmat makukokemukset tasta ovat olleet uppopaistettu sokeririnkula Jalebis katukojusta New Delhista ja uppopaistettu keitetty kananmuna taalla McLeod Ganjissa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Nauroin vähän tota "Ilkan ja Eetin salaiset eläinkansiot"... :D Hauskaa trekkiä jos pääsette lähtemään ja toivottavasti Eeti tulee terveeksi myös!
Post a Comment