Toinen paiva Delhissa.

Maailma on kylla pieni paikka! Eilen kun lahdettiin etsimaan iltaruokaa tormasimme suomalaiseen Eeroon, joka opasti meidat hyvaan ravintolaan, jossa oli kaynyt jo muutaman kerran aikaisemmin. Eero on kierrellyt muutaman kuukauden maailmaa ja tuli Intiaan kaytyaan Australiassa, Fitzilla ja Japanissa. Seuraavaksi ilmeisesti Kiinaan... Selvisi etta Eerokin on Turusta, kaynyt Luostarivuoren lukion ja asuu lahes naapurissa Uudenmaankadun ja vahahameenkadun risteyksessa! Delhissa han majailee samassa hostellissa kanssamme. Maailman pienuus huomattin myos siina etta illallisemme aikana Metropolis-ravintolaan saapui hollantilaiset matkaajat, Malika ja Lotte, joihin olimme tutustuneet jo lentokoneessa. Paikka oli muutenkin taynna lansimaalaisia matkaajia, ilmeisesti ravintolasta oli suositus Lonely Planetin kirjassa.

3,5 tunnin aikaero vaikuttaa yllattavan paljon, emmeka oikeen saaneet nukutuksi viime yonna ilmastoinnista ja korvatulpista huolimatta. Puoli kahdeksalta aamulla herasin kun ulkoa kuului hirveaa pauketta, rumpujen soittoa ja laulua. Talomme ohitse meni ilmeisesti jokin juhlakulkue. Eetin mukaan sama kuvio oli kayty lapi jo viiden aikaan, mita itse en huomannut ollenkaan. Olin siis ilmeisesti kuitenkin nukkunut vahan.

Vaikka olemme syoneet aika estottamasti kaikkea vastaantulevaa olemme molemmat viela aivan terveita, vatsa toimii jopa paremmin kuin Suomessa! Saa nahda kuinka kauan tata ihanuutta kestaa... Taalla tulee muutenkin syotya huomattavasti vahemman kuin Suomessa. Mausteinen ruoka ja lammin ilma vaikuttavat kyllaisyyteen. Huomenna lahdemme bussilla viidelta illalla kohti Dharamsalaa, matkan pitaisi kestaa 13 tuntia. Kohta lahdetaan taas etsimaan syotavaa.